Mihin aikaan kreatiini kannattaa ottaa? Onko ajankohdalla käytännön merkitystä? Tutkimus vastaa.

Tuore, 2022 marraskuussa julkaistu tutkimus seurasi kreatiinimonohydraatin (yleisin käytetty muoto) vaikutusta urheilevissa yliopistoikäisissä miehissä ja naisissa kahdeksan viikon ajan. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko kreatiinin käytön ajankohdalla merkitystä kehon koostumukseen tai harjoittelusta palautumiseen.

Tutkimusmenetelmät

Satunnaisessa, kaksoissokkoutetussa, lumelääkkeellä kontrolloidussa, rinnakkaisessa suunnitelmassa 34 terveelle vastusharjoittelua harrastavalle miehelle ja naiselle annettiin satunnaisesti joko lumelääke tai 5 gramman annos kreatiinimonohydraattia tunti ennen tai tunti harjoituksen jälkeen 8 viikon ajan, samalla kun he suorittivat viikoittaisen vastusharjoitusohjelman. Osallistujat saivat kummastakin lisäravinneryhmästään mukanaan 25 gramman annokset heraproteiini-isolaattia ja maltodekstriiniä. Kehon koostumus, lihasvoima, kestävyys ja isometrinen reiden keskipituuden vetotesti arvioitiin ennen 8 viikon lisäravinnejaksoa ja sen jälkeen. Ryhmien ja ajan suhteen toistuvia mittauksia sisältävä 3 x 2 -tekijän varianssianalyysi (ryhmä x aika) toistetuin mittauksin tehtiin erojen arvioimiseksi.

Tutkimustulokset

Kaikki ryhmät kokeilivat samankaltaisia ja tilastollisesti merkitseviä lisäyksiä
* rasvattomaan massaan (+1,34 ± 3,48 kg, p = 0,04)
* ylävartalon voimaan (+2,21 ± 5,69 kg, p = 0,04)
* alavartalon voimaan (+7,32 ± 10,01 kg, p < 0,001) sekä
* kevenivät painossa (–1,09 ± 2,71 kg, p = 0,03)
* rasvamassassa (–2,64 ± 4,16 kg, p = 0,001) ja
* prosentuaalisessa rasvaprosentissa (–2,85 ± 4,39 kg, p < 0,001).

Johtopäätökset

Kreatiinimonohydraatin käytön ajankohdalla ei ollut vaikutusta mitattuihin tuloksiin.

Haittavaikutusten raportointi

Haittavaikutukset kerättiin spontaanin raportoinnin perusteella tutkimukseen osallistujilta tai pääasiallisen tutkijan vuorovaikutuksen kautta osallistujien kanssa. Osallistujat ilmoittivat haittavaikutusten esiintymistiheyden sekä vakavuuden (“lievä”, “kohtalainen”, “vakava”) kaikista haittavaikutuksista.

Tilastollinen analyysi

Kaikki analyysit suoritettiin Microsoft Excelin ja tilastollisen ohjelman for Social Sciences (v23; SPSS Inc., Chicago IL) avulla. Data katsottiin tilastollisesti merkitseviksi, kun ensimmäisen tyypin virheen todennäköisyys oli 0,05 tai vähemmän. Tämän tutkimuksen ensisijaiset päätulokset olivat muutokset rasvattomassa massassa ja takakyykky 1 RM:ssä.

Toissijaiset päätulokset olivat rasvamassa, rasva-%, kokonaiskehon vesi, penkkipunnerrus 1 RM, penkkipunnerrus toistot väsymykseen ja takakyykky toistot väsymykseen. 3 × 2 sekasekavarianssi (ryhmä × aika) toistuvilla mittauksilla varustettu ANOVA käytettiin määrittämään tilan ja ryhmän päävaikutusten sekä ryhmä × aika -vuorovaikutusvaikutusten mahdolliset tilastollisesti merkitsevät erot.

Kaikki tiedot esitetään keskiarvoina ± keskihajontina, ja Grubbsin testillä arvioitiin mahdollisten tilastollisten poikkeamien läsnäolo ja poistettiin analyysista. Luotettavuustilastot määritettiin käyttämällä intraluokkakorrelaatiota ja Pearsonin korrelaatioita sopimuksen arvioimiseksi.

Tulokset

Osallistujat Tutkimukseen satunnaistetut ja rekisteröityneet 47 osallistujasta kahdeksan (PRE = 2, POST = 4, PLA = 2) vetäytyi henkilökohtaisista syistä, jotka eivät liittyneet tutkimukseen, ja yksi osallistuja ei noudattanut protokollaa (PLA = 1). Lisäksi neljä osallistujaa (PRE = 2, PLA = 2) vetäytyi ei-toivotuista haittavaikutuksista, jotka liittyivät painonnousuun ja joita saattaa liittyä lisäravinteiden käyttöön. Yhteensä 34 osallistujaa suoritti tutkimuksen ja heidät otettiin mukaan lopulliseen analyysiin (PRE = 12; POST = 11; PLA = 11). Lopullinen noudattaminen harjoitustietojen kirjaamisessa oli 90,4% PRE-ryhmälle, 94,5% POST-ryhmälle ja 93,3% PLA-ryhmälle.

Haittavaikutukset Tutkimuksen aikana raportoitiin 17 haittavaikutusta (13 oli vatsaoireita, kolme oli pahoinvointia ja yksi johtui ajoittaisista päänsärkyistä). Näistä n = 9 oli lieviä, n = 7 oli kohtalaisia, n = 1 vakava. Vakava haittavaikutus (POST = 1) liittyi huimaukseen, mutta sitä ei katsottu liittyväksi tutkimukseen. Kaikki haittavaikutukset olivat selvitty viimeistään ensimmäisen 2 viikon loppuun mennessä. Yksi osallistuja, joka raportoi haittavaikutuksen (PLA = 1), vetäytyi syistä, jotka liittyivät suoraan lisäravinteisiin.

Lähtötilanteen erot Yksisuuntainen ANOVA ennen lisäravinteiden käyttöä kerätystä tiedosta osoitti, ettei ryhmien välillä ollut lähtötilanteen eroja (p > 0,05) iän (p = 0,21), pituuden (p = 0,36), kehon massan (p = 0,69), kehon massaindeksin (p = 0,76), % kehon rasvan (p = 0,26), rasvattoman massan (p = 0,73), takakyykky 1RM:n (p = 0,69), penkkipunnerrus 1 RM:n (p = 0,63) ja IMTP huippuvoiman (p = 0,55) osalta.

Ravitsemuksellinen saanti Ravintotiedot kerättiin lisäravinteiden käytön ensimmäisenä (PRE = 4; POST = 6, PLA = 4) ja viimeisenä (PRE = 3; POST = 2; PLA = 1) viikkona. Yhden suunnan ANOVA:lla ei havaittu eroja ravinnonsaannissa (kokonaisenergia, hiilihydraatti, rasva ja proteiini; Liitetaulukko 1) ryhmien välillä energian ja makroravinteiden saannissa lähtötilanteessa. Rajoitetun jälkiprotokollatiedon vuoksi käytettiin parilla otettuja t-testejä muutosten määrittämiseksi lähtötilanteesta. Eroja ei havaittu aikapisteiden välillä (p > 0,05). Samankaltaiset tulokset saatiin myös, kun kaikki tiedot esitettiin suhteessa kehon massaan (Liitetaulukko 1).

Antropometria ja kehon vesi Liitetaulukko 2 esittää kehon massa, kokonaiskehon vesi, solunsisäisen veden (ICW), solunulkoisen veden (ECF) ja kehon koostumuksen muutokset. Ryhmä x aika -vuorovaikutusvaikutuksia ei havaittu tilastollisesti merkitseviksi (p > 0,05) kehon massan, kehon massaindeksin, kehon vesivarastojen tai kehon koostumusparametrien osalta. Ajan päävaikutukset havaittiin kehon massalle (p = 0,03, ηp2 = 0,15), kehon massaindeksille (p = 0,03, ηp2 = 0,15), kokonaiskehon vedelle (p = 0,02, ηp2 = 0,18) ja solunsisäiselle vedelle (p = 0,006, ηp2 = 0,22).

Kehon koostumus Ryhmä x aika -vuorovaikutusvaikutuksia ei havaittu tilastollisesti merkitseviksi rasvattoman massan (p = 0,11), rasvamassan (p = 0,33) ja % rasvan (p = 0,38) osalta. Ajan päävaikutukset havaittiin rasvattoman massan osalta (Kuva 3) (p = 0,02, ηp2 = 0,17), % rasvaa (p < 0,001, ηp2 = 0,35) ja rasvamassaa (p < 0,001, ηp2 = 0,33) (Liitetaulukko 2).